Kiitos luottamuksesta!

KIITOS teille, jotka annoitte minulle äänenne kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa! Pääsin kuudenneksi parhaalla vertailuluvulla hiippakuntavaltuustoon. Aion tehdä aloitteita mm. nuorten aikuisten työn parantamiseksi, maahanmuuttajatyön lisäämiseksi ja hiippakunnallisen ympäristöohjelman toteuttamiseksi. Näistä asioista toivon ideoita seurakuntien työntekijöiltä, luottamushenkilöiltä ja riviseurakuntalaisilta!

Uskon, että kaudesta tulee mielenkiintoinen ja opettavainen. Neljän vuoden päästä olen varmasti valmis ponnistamaan kirkolliskokoukseen asti.

Körö körö kirkolliskokoukseen

Maanantaina evankelis-luterilaisten seurakuntien luottamushenkilöt valitsevat uudet hiippakuntavaltuustot ja uuden kirkolliskokouksen seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Olen ehdolla Kuopion hiippakunnan nuoret aikuiset -vaalilistalla. Vaalista tulee tiukka, mutta listamme saa todennäköisesti yhden paikan kirkolliskokoukseen ja kaksi hiippakuntavaltuustoon. En kuitenkaan uskalla ennustaa, kuka tai ketkä meistä menevät läpi.

Tiedotusvälineet ovat kivasti olleet nuorten aikuisten valtakunnallisen kampanjan tukena. Kotimaa-lehti on julkaissut nuorten ehdokkaiden mielipidekirjoituksia ja mm. Joensuun seudun Kirkkotie-seurakuntalehti laittoi kirkolliskokousvaaliuutisen yhteyteen oman uutisen listastamme. Myös Uutispäivä Demari mainosti vanhojen tuttujen demariehdokkaiden lisäksi myös meitä nuoria demareita. Olen saanut varsin hyvän vastaanoton myös kohdatessani äänestäjiä. Nuorten aktiivisuus ilahduttaa vanhoja konkareitakin.

Nuoria (18-29-vuotiaita) pääsi edellisissä vaaleissa kirkolliskokoukseen kolme, sitä edellisissä ei yhtään. Nuorten äänen puuttuminen on kirkolle yhtä suuri ongelma kuin SDP:lle, joka Helsingin Sanomien toissapäivänä julkistaman gallupin mukaan on menettänyt neljässä vuodessa lähes viisi prosenttia nuorisokannatuksestaan. Uutispäivä Demarin päätoimittaja Juha Peltonen vihjailee - Lipposta lainatakseni - kaunaisesti päätoimittajan palstallaan tänään, että huono nuorisosuosio johtuu nuorisoliitosta, joka on yhtä kalkkeutunut kuin ukkopuolue. Ehkä niin. Puolueen pää-äänenkannattajalta odottaisi kuitenkin kannustavampaa asennoitumista liikkeen tulevaisuuden toivoihin.

SDP on mielestäni hyvin ajassa kiinni, mutta kirkko on siitä 40 vuotta jäljessä. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että kirkon päättäjät ovat olleet nuoria keskimäärin 40 vuotta sitten. Harva heistä ymmärtää tämän päivän nuoria, ja vielä harvempi tämän päivän nuorista ymmärtää kirkkoa. Se on erittäin surullista, sillä kirkko voisi olla myös heille turvapaikka turvattomassa maailmassa, toivon valaja toivottomilta tuntuvissa tilanteissa ja rakkauden lähde rakkaudenjanoisille. Voisi olla, jos nuoret nykymuodoissaan vain kelpaisivat kirkolle.

Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan nuorten aikuisten kirkosta eroamiset johtuvat paljolti hyvin käytännöllisistä syistä. Ei haluta maksaa veroa kirkolle, jota ei henkilökohtaisesti tarvita. Tässä asenteessa kuvastuu aikamme yltäkylläisyys ja itsekeskeisyys. Tulevaisuudessa joudumme kuitenkin elämään tiukempia aikoja; silloin yhteisvastuuta jälleen kysytään.

Kirkko havittelee parhaillaan johtotähden asemaa ilmastonmuutokseen vastaamisessa. Kirkon käsitys luonnosta luomakuntana, Jumalan luomana ja pyhänä, on tarpeellinen haitallisten ajatusmalliemme poistamiseksi. Raamatussa myös aineellisen todellisuuden toisarvoisuus tehdään selväksi. Teollistumisen myötä ihminen on joutunut "mammonan" valtaan, ja kirkko tarjoaa vapautusta näistä kahleista. Samalla asialla ovat toki monet muutkin uskontokunnat, mutta minua perinteinen kansankirkko puhuttelee kaikkein eniten.

Tavoitteeni siis ovat vahva ja läsnäoleva kirkko ja kestävän kehityksen hiippakunta. Niiden rakentaminen olisi helpointa luottamuselimistä käsin, mutta työ jatkuu, vaikka tällä kertaa jäisin rannalle.

Pohjois-Karjalan Demarinuoret: Kuntiin energiaohjelmat

Pohjois-Karjalan edistyksellistä energiapolitiikkaa on kuntatasolla tuettava määrätietoisesti. Pohjois-Karjalan Demarinuoret esittää, että maakunnan jokaisessa kunnassa laaditaan valtuustokaudelle 2009-2012 ilmasto- ja energiaohjelma, jonka avulla eri hallinnonalat pystyvät sekä vähentämään omaa energiankäyttöään että tukemaan kuntalaisten hankkeita paikallisesti kestävään kehitykseen siirtymiseksi.

- Maakunnan menestys bioenergia-alalla vaatii, että oma kulutus ei vähennä vientimahdollisuuksia, toteaa Pohjois-Karjalan Demarinuorten puheenjohtaja Hermanni Riikonen. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto julkaisi viime vuonna Bioenergiaohjelma 2015 -suunnitelman, jonka mukaan kokonaisenergiankulutus maakunnassa kääntyy laskuun vuoteen 2010 mennessä ja sähkönkäytön kasvu taittuu viimeistään 2015.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö maakunnassa on ollut laskusuunnassa 90-luvulta saakka. Bioenergiaohjelma 2015:n tavoitteena on vähentää käyttöä edelleen 25 prosenttia vuoden 2004 tasosta vuoteen 2010 mennessä ja 40 prosenttia vuoteen 2015 mennessä.

- Tavoiteet on mitoitettu realistisesti, mutta ne eivät toteudu, elleivät kunnat ole valmiit sitoutumaan niihin, Riikonen arvioi. Monivuotisten energiaohjelmien avulla kertaluonteiset energiansäästökulut voitaisiin sovittaa kuntien talouteen joustavasti.

Pohjois-Karjalan Demarinuorten mielestä on valitettavaa, että maan hallituksen politiikka rajoittaa yksityisen sektorin investointeja esimerkiksi biokaasuun ja pientalojen lämmitysjärjestelmien vaihtoon. Kunnallisten ilmasto- ja energiaohjelmien puitteissa voitaisiin kuitenkin esimerkiksi siirtyä öljystä pelletteihin julkisten tilojen lämmityksessä ja asentaa aurinkopaneeleja kouluihin ja päiväkoteihin.

- Näin paitsi pienennettäisiin pitkän aikavälin julkisia menoja myös toimittaisiin esimerkkinä kuntalaisille, Riikonen summaa ohjelmien hyödyt.